Monet parit valittavat vanhemmiten seksin vähentymisestä suhteessa. Tosin monet parit valittavat sitä muutenkin vakiintuessaan. Mutta johtuuko pihtaaminen seksin laadun heikkenemisestä vaiko kumppaniin tottumisesta, jännitys katoaa. Miehille ainakin kuullostaa olevan erityisen tärkeää kuinka "hyvä" partneri onkaan. Entäs jos lähtökohtaisesti kumppani on hyvä sängyssä, mutta toinen pihtaa silti, vai onko toinen vain nymfomaani? Kummassa syy siis on?

Yleisissä oletuksissa pihataaja on aina nainen. "Sä et saa ellet tiskaa" on legendaarinen lasahdus vaimon suusta. Olen itsekkin välillä syyllistynyt siihen harhakuvaan että miehet ovat naisia seksuaalisesti aktiivisempia. Joskin se oli erehdys mikä korjaantui hyvin äkkiä kohdatessani tälläisen libidonsa hallitsevan tapauksen. Ensimmäiseksi tuli toki mietittyä, että onko mies epävarma omasta varustelutasostansa tai taidoistaan. Kuulemma ei. Vastausta ei tähän kysymykseen ole siis tähänpäivään mennessä kuulunut, mutta ajatustyötä se on vienyt sitäkin enemmän. Ja toki tyttöystävä miettii "mikä on kun en kelpaa", jonka seuraksina itsetunto kärsii ja sen mukana suhde. Tietenkin ehkä puhuminen ratkaisisi tilannetta jonkin verran. Toisaalta kenen tekee mieli käydä tuollainen keskustelu oman kullan kanssa, kyllä siinä itse kukin aikapitkään tilannetta vain nieleskelee.

Mutta entäs toiselta puolelta, miksi kumppanille ei seksi maistu? Toki kaikilla on niitä päiviä, ettei vain jaksa. Rankka työpäivä takana tai paljon ajateltavaa. Ja toki jos tiedossa on samaa intohimotonta jyystöä jolla tyydytetään vain ruumis, niin eipä se kovin innosta. Pitäisikö tässä tapauksessa kertoa kumppanille hienotunteisesti? Ja todennäköisesti rikkoa suhde tai ainakin rakkaan itsetunto.
Tai jos ei vain huvita. Silloinko syy on ettei kumppani ole tarpeeksi haluttava vai sitten mikä. Ehkä en vain osaa ymmärtää.
Ei suhde toki ole pelkkää seksiä, mutta uskon henkilkohtaisesti ettei kaikki myöskään ole ihan kunnossa jos eletään jatkuvassa selibaatissa. Ja toisesksi en myöskään usko uhkailun voimaan kotitöissä. Siinä taidetaan ajaa vain kumppania vieraaseen syliin. Ja niiden kotitöiden en myöskään usko liittyvän mitenkään seksiin, niistä täytyy ongelma löytyä jostain muualta.

Suhde ei kokonaan voi siis olla seksiä, mutta harvoin voi olla suhde kokonaan ilman seksiä josta kumpikin osapuoli on samaa mieltä. Oikeaa määrää ei kai voi missäään määritellä, mutta kai raja kulkee siinä mikä on kummallekkin hyvä. Siinä on tekemistä meille jokaiselle tasapainotella sen rajan välissä . Toiset sen löytävät, toiset eroavat ja kolmannet valittavat.